Heureka: eläimet pintaa syvemmältä

Viime viikolla avasi ovensa Heurekassa uusi näyttely Animal worlds. Näyttely on samaa sarjaa vuonna 2013 suursuosion saaneelle ihmiskehon anatomiaa esitelleelle Body worlds -näyttelylle. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan miltä eläinten ihon alla näyttää sekä tutustumaan eläinten kehon toimintaan. Eläinten ruumiinrakenne mahdollistaa monia uskomattomia saavutuksia. Tiesitkö, että strutsi voi juosta 80 km/h? Entäs miksi haiden pitää pysyä jatkuvasti liikkeellä?

Näyttelyssä olevat eläimet ovat aitoja, plastinointitekniikalla säilöttyjä eläimiä. Gunther von Hagens kehitteli plastioinnin Heidelbergin yliopistossa 1977 yritysten ja erehdysten kautta. Plastinointi on tekniikka, jonka avulla voidaan tutkia aikaisempaa paremmin kehon erilaisia rakenteita luonnollisista näytteistä. Plastinoniti on varsin ainutlaatuinen keino saada näytteet säilymään käytännössä ikuisesti hajoamattomassa, hajuttomassa ja esteettisesti kauniissa muodossa. Plastinoitujen näytteiden avulla voidaan havainnollistaa elimistön rakenteita ja toimintaa paljon kirjoja syvällisemmin. Tästä on hyötyä erityisesti lääketieteen opiskelijoille.

Näyttelyn eläimet on saatu lahjoituksena eri tahoilta ja niitä ei ole tapettu erikseen näyttelyä varten. Eksoottisempien eläinten lisäksi näytillä on runsaasti kotieläimiä. Hevosharrastajia varmasti kiinnostaa, että hevoset ovat hyvin edustettuina näyttelyssä. Esillä oli hevosen luuranko, jalan poikkileikkauskuva, kallo, plastinoitu varsa sekä hevosen pään hiussuonisto. Kaikki tärkeimmät ruumiintoiminnot on tuotu selkeillä esimerkeillä esille. Näyttelyssä pystyy esimerkiksi tutustumaan lehmän ruuansulatukseen. Verisuonistoa esitellään mm. verisuoniverkostoa havainnollistamalla. Osassa eläimistä on esitelty pelkästään isommat suonet, osassa näkyvissä on myös hiussuoniverkosto.

Hevosen pään hiussuoniverkosto

Koiriakaan ei ole unohdettu näyttelystä

Osa eläimistö ovat itsessään jo hyvin vaikuttavia kokonsa puolesta. Esillä on kokonainen aasiannorsu, kirahvi sekä takajaloillaan seisova karhu. Plastinointiin kuluu runsaasti aikaa. Esimerkiksi Samba-norsun plastinointiin Hagensin ryhmältä kului 64 000 työtuntia, 4 tonnia silikonia sekä 40 000 litraa asetonia. 

Valtaosa elimistöstä on erilaisia nesteitä, kuten vettä ja rasvaa. Nesteet aiheuttavat ruumiin hajoamisen kuoleman jälkeen. Plastintointitekniikassa eläin ensin palsamoidaan formaldehydin avulla, joka pysäyttää ruumiin hajoamisen. Tämän jälkeen ruumiista poistestaan nesteet upottamalla näyte asetoniin. Asetoni imetään pois ja tyhjiö täytetään nestemäisillä muoviseoksilla. Kyllästyskäsittelyn jälkeen näyte asetellaan haluttuun muotoon erilaisiten apuvälineillä ja kovetetaan kaasun, valon tai lämmön avulla. 

Norsun kärsässä on 40 000 lihasta ja siihen mahtuu 8-10 litraa vettä kerralla.

Pienemmät eläimet esiteltiin vitriinissä

Eläinten ohella esillä on myös plastinoitu ihminen, joka on asetettu gorillan läheisyyteen. Näyttelyn yhtenä tavoitteena on havainnollistaa ihmisten ja eläinten ruumiinrakenteen ja toiminnan samanlaisuutta sekä herättää kysymyksen miten ihminen eroaa muista eläimistä? Voimmeko nostaa ihmisen eläinten yläpuolelle ja jos näin on, millä perusteella?

Suosittelen kaikille eläinten anatomiasta ja fysiologista kiinnostuneille. Sopii hyvin myös 9. luokan biologian syventämiseen ja havainnollistamiseen, joten kouluvierailukohteenakin näyttely on varsin mainio. Näyttelyyn pääsee tutustumaan vielä tarkemmin kotona matkamuistomyymälästä saatavan esitteen avulla, jossa kerrotaan syvemmin näyttelyn eläimistä sekä plastinointitekniikasta. Näyttely on avoinna 29.10.2017 saakka

Lue lisää

https://www.heureka.fi/nayttely/elainten-body-worlds/
Whalley & Hagens: Eläinten Body Worlds. Arts and Science. 2016