Heureka: eläimet pintaa syvemmältä

Viime viikolla avasi ovensa Heurekassa uusi näyttely Animal worlds. Näyttely on samaa sarjaa vuonna 2013 suursuosion saaneelle ihmiskehon anatomiaa esitelleelle Body worlds -näyttelylle. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan miltä eläinten ihon alla näyttää sekä tutustumaan eläinten kehon toimintaan. Eläinten ruumiinrakenne mahdollistaa monia uskomattomia saavutuksia. Tiesitkö, että strutsi voi juosta 80 km/h? Entäs miksi haiden pitää pysyä jatkuvasti liikkeellä?

Näyttelyssä olevat eläimet ovat aitoja, plastinointitekniikalla säilöttyjä eläimiä. Gunther von Hagens kehitteli plastioinnin Heidelbergin yliopistossa 1977 yritysten ja erehdysten kautta. Plastinointi on tekniikka, jonka avulla voidaan tutkia aikaisempaa paremmin kehon erilaisia rakenteita luonnollisista näytteistä. Plastinoniti on varsin ainutlaatuinen keino saada näytteet säilymään käytännössä ikuisesti hajoamattomassa, hajuttomassa ja esteettisesti kauniissa muodossa. Plastinoitujen näytteiden avulla voidaan havainnollistaa elimistön rakenteita ja toimintaa paljon kirjoja syvällisemmin. Tästä on hyötyä erityisesti lääketieteen opiskelijoille.

Näyttelyn eläimet on saatu lahjoituksena eri tahoilta ja niitä ei ole tapettu erikseen näyttelyä varten. Eksoottisempien eläinten lisäksi näytillä on runsaasti kotieläimiä. Hevosharrastajia varmasti kiinnostaa, että hevoset ovat hyvin edustettuina näyttelyssä. Esillä oli hevosen luuranko, jalan poikkileikkauskuva, kallo, plastinoitu varsa sekä hevosen pään hiussuonisto. Kaikki tärkeimmät ruumiintoiminnot on tuotu selkeillä esimerkeillä esille. Näyttelyssä pystyy esimerkiksi tutustumaan lehmän ruuansulatukseen. Verisuonistoa esitellään mm. verisuoniverkostoa havainnollistamalla. Osassa eläimistä on esitelty pelkästään isommat suonet, osassa näkyvissä on myös hiussuoniverkosto.

Hevosen pään hiussuoniverkosto

Koiriakaan ei ole unohdettu näyttelystä

Osa eläimistö ovat itsessään jo hyvin vaikuttavia kokonsa puolesta. Esillä on kokonainen aasiannorsu, kirahvi sekä takajaloillaan seisova karhu. Plastinointiin kuluu runsaasti aikaa. Esimerkiksi Samba-norsun plastinointiin Hagensin ryhmältä kului 64 000 työtuntia, 4 tonnia silikonia sekä 40 000 litraa asetonia. 

Valtaosa elimistöstä on erilaisia nesteitä, kuten vettä ja rasvaa. Nesteet aiheuttavat ruumiin hajoamisen kuoleman jälkeen. Plastintointitekniikassa eläin ensin palsamoidaan formaldehydin avulla, joka pysäyttää ruumiin hajoamisen. Tämän jälkeen ruumiista poistestaan nesteet upottamalla näyte asetoniin. Asetoni imetään pois ja tyhjiö täytetään nestemäisillä muoviseoksilla. Kyllästyskäsittelyn jälkeen näyte asetellaan haluttuun muotoon erilaisiten apuvälineillä ja kovetetaan kaasun, valon tai lämmön avulla. 

Norsun kärsässä on 40 000 lihasta ja siihen mahtuu 8-10 litraa vettä kerralla.

Pienemmät eläimet esiteltiin vitriinissä

Eläinten ohella esillä on myös plastinoitu ihminen, joka on asetettu gorillan läheisyyteen. Näyttelyn yhtenä tavoitteena on havainnollistaa ihmisten ja eläinten ruumiinrakenteen ja toiminnan samanlaisuutta sekä herättää kysymyksen miten ihminen eroaa muista eläimistä? Voimmeko nostaa ihmisen eläinten yläpuolelle ja jos näin on, millä perusteella?

Suosittelen kaikille eläinten anatomiasta ja fysiologista kiinnostuneille. Sopii hyvin myös 9. luokan biologian syventämiseen ja havainnollistamiseen, joten kouluvierailukohteenakin näyttely on varsin mainio. Näyttelyyn pääsee tutustumaan vielä tarkemmin kotona matkamuistomyymälästä saatavan esitteen avulla, jossa kerrotaan syvemmin näyttelyn eläimistä sekä plastinointitekniikasta. Näyttely on avoinna 29.10.2017 saakka

Lue lisää

https://www.heureka.fi/nayttely/elainten-body-worlds/
Whalley & Hagens: Eläinten Body Worlds. Arts and Science. 2016

Laukon kartano: pala suomalaista hevosurheiluhistoriaa

Ensimmäisenä postauksena ajattelin tehdä jutun Laukon kartanosta. Kartano viettää tänä vuonna 600-vuotis juhlavuottaan, sillä kartano mainittiin ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuonna 1416. Laukko avaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa ovensa yleisölle.

Laukossa on vähän jokaiselle jotakin. Kartanot ovat usein historiallisesti merkittäviä kohteita ja niin tässäkin tapauksessa. Esillä on runsaasti taidetta ja antiikkia eri vuosisadoilta. Tiesitkö, että Elias Lönnroth toimi aikoinaan Laukossa kotiopettajana tai Elinan surma -balladi on alun perin Laukosta? Hevosharrastajaa kuitenkin ehkä vielä enemmän kiinnostaa kartanon rooli suomalaisen hevosurheilun näkökulmasta. Aionkin tässä jutussani painottaa tätä näkökulmaa.

Laukko-hevoset

Laukon kartano on tullut kuuluisaksi pitkistä perinteistään ravihevoskasvatuksessa. Jokainen hevosia yhtään seuraava tietää varmaan Laukko-hevoset. Juhani Lagerstam osti Laukon kartanon 1968. Lagerstam oli intohimoinen hevosharrastaja ja hänen työhuoneessa merkittävässä roolissa ovatkin hevoset. Kartanoon perustettiin hevossiittola 70-luvun lopulla. Kaikkiaan Laukossa syntyi 450 varsaa vuosina 1981-2013. Kuuluisin Laukko-hevonen oli Houston Laukko, joka voitti Euroopan mestaruuden v. 1995. Elämänsä aikana Houston Laukko starttasi kaikkiaan 103 kisaa saavuttaen 33 voittoa, 20 kakkostilaa ja 12 kolmostilaa.

Houston Laukosta ei kuitenkaan koskaan tullut isänsä Choctaw Braven veroista jalostushevosta. Choctaw Brave Laukon Yhdysvalloista ostettu jalostusori. Hankittaessa tämä hevonen oli kivesvikainen, jonka vuoksi sillä saatiin aluksi astuttaa vain omia tammoja. Suomalaisen ravihevoskasvatuksen onneksi orin toinenkin kives kuitenkin laskeutui ja ori ehti saada elämänsä aikana yli 1200 jälkeläistä Suomessa. Menestyneimmät jäljeläiset olivat Houston Laukko, Isla J. Brave ja Indian Silver. Ori kuoli 31-vuotiaana ja se haudattiin kartanon maille. 

Yle arkisto: Houston Laukko

Tänä kesänä Laukossa on esillä Laukko-hevosia esittelevä valokuvanäyttely.

Ratsuhevosten Laukko

Vähemmän tunnettua on Laukon historia ratsastusurheilussa. 70-luvulla kartanoon tuotiin irlantilaisia hevosia ja perustettiin kilpatalli. Laukossa ovat viihtyneet uransa alkuaikoina sekä Aki Ylänne että Kyra Kyrklund. Lagerstam tahtoi kehittää erityisesti suomalaista esteratsastusta. Esteratsastuksen SM-kilpailut pidettiin 1976 Laukon puistossa. SM-luokkaan osallistui 17 ratsukkoa, joista kuusi oli Laukon omia. Lagerstamin ykköshevosella Trigger Hillillä ratsasti Christopher Wegelius. Voittoon ratsasti Kristian Maunula. Seuraavana vuonna Wegelius voitti Niinisalossa samaisen kilpailun sekä Laukossa järjestetyt kansainvälisen kilpailun.  Panostus esteratsastukseen kantoi hedelmää myös ulkomailla. Christopher Wegeliuksen toinen sija 1977 Pariisin GP-kilpailuissa säilyi pitkään suomalaisen esteratsastuksen parhaana saavutuksena.  Wegelius edusti Suomea Moskovan olympialaisissa 1980.

Hevostalli on peräisin 1800-luvulta. Alueen muut rakennukset mm. kartano paloivat sisällissodan aikana v.1907. Paksuihin kiviseiniä eivät kuitenkaan liekit pystyneet, joten entinen tallirakennus on alueen vanhan rakennus. Nykyisin hevostallissa sijaitsee ravintola. Kaunis tallirakennus oli remontoitu ravintolaksi erittäin onnistuneesti. En voi kuitenkaan välttyä hevosharrastajana pieneltä kaiholta sen suhteen, miten upea rakennus hevostallina varmasti on ollut.

Kartanomiljöö

Alueen päärakennuksen rakennutti Raf Haarla 1931. Tämä uusklassinen komea rakennus on jo kolmas kartano Laukon historiassa. Aikaisemmat päärakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Ensimmäinen päärakennus, jota kutsutaan myös kivilinnaksi, tuhoutui 1704.  Nykyisin jäljellä on vain kivilinnan vanha kellari. Pirunkellari on avoinna yleisölle.

Laukonpeurat

Laukosta puhuttaessa ei sovi unohtaa myöskään peuroja. Valkohäntäkauriita, jotka tunnetaan myös nimellä laukonpeura, tuotiin 1934 Laukon kartanon maille Yhdysvalloista. Hirvikanta oli tuolloin vaarassa hävitä kokonaan ja haluttiin saada Suomeen metsästettävä hirvieläinlaji. Raskaasta laivamatkasta selvisi vain yksi uros ja neljä naarasta. Laukkoon saapumisen jälkeen kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Peurat karkasivat aitauksestaan ja urosta ei saatu enää houkuteltua takaisin. Peurat päädyttiin vapauttamaan. 1948 kantaan saatiin täydennystä muutamien peurojen verran geenipohjan laajentamiseksi. 

Peurat lisääntyivät nopeasti ja vuonna 1968 peuroja oli jo noin tuhat yksilöä. Nykyisin suomalainen valkohäntäkauriskanta on 40 000 yksilöä ja ne ovat levittäytyneet Oulun korkeudelle saakka. 

Retkelle Laukkoon

Laukon kartanon sijainti on varsin kätevä päiväretkeilyyn, sillä se sijaitsee alle tunnin automatkan päässä Tampereesta. Tampereelta kulkee päivittäin suora yhteys kartanoon ja takaisin. Kesäpassin ostaja saa bussimatkat ilmaiseksi. Päiväretkeen voi yhdistää myös laivamatkailun. Tampereelta pääsee parissa tunnissa laivalla Laukkoon tai sitten voi tehdä tunnin pituisen risteilyn Laukosta. Ruokailla voi Laukon ravintolassa tai ottaa piknik-eväät. Kesän aikana kartanon alueella järjestetään konsertteja, joihin pääsee ilmaiseksi kesäpassilla. Laukon hevosnäyttelyn lisäksi tänä kesänä esillä on Laukon miljööstä kertova Erja Lampisen valokuvanäyttely. Kesäpassi onkin varsin kätevä. Passilla voi nauttia kesälomapäivistä Laukossa vaikka joka päivä.

Lisää aiheesta: 

Laukon kartano

Lähde Jussi (2013): Mestariravurit. Paasilinna.