Ensimmäisenä postauksena ajattelin tehdä jutun Laukon kartanosta. Kartano viettää tänä vuonna 600-vuotis juhlavuottaan, sillä kartano mainittiin ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuonna 1416. Laukko avaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa ovensa yleisölle.
Laukossa on vähän jokaiselle jotakin. Kartanot ovat usein historiallisesti merkittäviä kohteita ja niin tässäkin tapauksessa. Esillä on runsaasti taidetta ja antiikkia eri vuosisadoilta. Tiesitkö, että Elias Lönnroth toimi aikoinaan Laukossa kotiopettajana tai Elinan surma -balladi on alun perin Laukosta? Hevosharrastajaa kuitenkin ehkä vielä enemmän kiinnostaa kartanon rooli suomalaisen hevosurheilun näkökulmasta. Aionkin tässä jutussani painottaa tätä näkökulmaa.
Laukko-hevoset
Laukon kartano on tullut kuuluisaksi pitkistä perinteistään ravihevoskasvatuksessa. Jokainen hevosia yhtään seuraava tietää varmaan Laukko-hevoset. Juhani Lagerstam osti Laukon kartanon 1968. Lagerstam oli intohimoinen hevosharrastaja ja hänen työhuoneessa merkittävässä roolissa ovatkin hevoset. Kartanoon perustettiin hevossiittola 70-luvun lopulla. Kaikkiaan Laukossa syntyi 450 varsaa vuosina 1981-2013. Kuuluisin Laukko-hevonen oli Houston Laukko, joka voitti Euroopan mestaruuden v. 1995. Elämänsä aikana Houston Laukko starttasi kaikkiaan 103 kisaa saavuttaen 33 voittoa, 20 kakkostilaa ja 12 kolmostilaa.
Houston Laukosta ei kuitenkaan koskaan tullut isänsä Choctaw Braven veroista jalostushevosta. Choctaw Brave Laukon Yhdysvalloista ostettu jalostusori. Hankittaessa tämä hevonen oli kivesvikainen, jonka vuoksi sillä saatiin aluksi astuttaa vain omia tammoja. Suomalaisen ravihevoskasvatuksen onneksi orin toinenkin kives kuitenkin laskeutui ja ori ehti saada elämänsä aikana yli 1200 jälkeläistä Suomessa. Menestyneimmät jäljeläiset olivat Houston Laukko, Isla J. Brave ja Indian Silver. Ori kuoli 31-vuotiaana ja se haudattiin kartanon maille.
Yle arkisto: Houston Laukko
Tänä kesänä Laukossa on esillä Laukko-hevosia esittelevä valokuvanäyttely.
Ratsuhevosten Laukko
Vähemmän tunnettua on Laukon historia ratsastusurheilussa. 70-luvulla kartanoon tuotiin irlantilaisia hevosia ja perustettiin kilpatalli. Laukossa ovat viihtyneet uransa alkuaikoina sekä Aki Ylänne että Kyra Kyrklund. Lagerstam tahtoi kehittää erityisesti suomalaista esteratsastusta. Esteratsastuksen SM-kilpailut pidettiin 1976 Laukon puistossa. SM-luokkaan osallistui 17 ratsukkoa, joista kuusi oli Laukon omia. Lagerstamin ykköshevosella Trigger Hillillä ratsasti Christopher Wegelius. Voittoon ratsasti Kristian Maunula. Seuraavana vuonna Wegelius voitti Niinisalossa samaisen kilpailun sekä Laukossa järjestetyt kansainvälisen kilpailun. Panostus esteratsastukseen kantoi hedelmää myös ulkomailla. Christopher Wegeliuksen toinen sija 1977 Pariisin GP-kilpailuissa säilyi pitkään suomalaisen esteratsastuksen parhaana saavutuksena. Wegelius edusti Suomea Moskovan olympialaisissa 1980.
Hevostalli on peräisin 1800-luvulta. Alueen muut rakennukset mm. kartano paloivat sisällissodan aikana v.1907. Paksuihin kiviseiniä eivät kuitenkaan liekit pystyneet, joten entinen tallirakennus on alueen vanhan rakennus. Nykyisin hevostallissa sijaitsee ravintola. Kaunis tallirakennus oli remontoitu ravintolaksi erittäin onnistuneesti. En voi kuitenkaan välttyä hevosharrastajana pieneltä kaiholta sen suhteen, miten upea rakennus hevostallina varmasti on ollut.
Kartanomiljöö
Alueen päärakennuksen rakennutti Raf Haarla 1931. Tämä uusklassinen komea rakennus on jo kolmas kartano Laukon historiassa. Aikaisemmat päärakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Ensimmäinen päärakennus, jota kutsutaan myös kivilinnaksi, tuhoutui 1704. Nykyisin jäljellä on vain kivilinnan vanha kellari. Pirunkellari on avoinna yleisölle.
Laukonpeurat
Laukosta puhuttaessa ei sovi unohtaa myöskään peuroja. Valkohäntäkauriita, jotka tunnetaan myös nimellä laukonpeura, tuotiin 1934 Laukon kartanon maille Yhdysvalloista. Hirvikanta oli tuolloin vaarassa hävitä kokonaan ja haluttiin saada Suomeen metsästettävä hirvieläinlaji. Raskaasta laivamatkasta selvisi vain yksi uros ja neljä naarasta. Laukkoon saapumisen jälkeen kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Peurat karkasivat aitauksestaan ja urosta ei saatu enää houkuteltua takaisin. Peurat päädyttiin vapauttamaan. 1948 kantaan saatiin täydennystä muutamien peurojen verran geenipohjan laajentamiseksi.
Peurat lisääntyivät nopeasti ja vuonna 1968 peuroja oli jo noin tuhat yksilöä. Nykyisin suomalainen valkohäntäkauriskanta on 40 000 yksilöä ja ne ovat levittäytyneet Oulun korkeudelle saakka.
Retkelle Laukkoon
Laukon kartanon sijainti on varsin kätevä päiväretkeilyyn, sillä se sijaitsee alle tunnin automatkan päässä Tampereesta. Tampereelta kulkee päivittäin suora yhteys kartanoon ja takaisin. Kesäpassin ostaja saa bussimatkat ilmaiseksi. Päiväretkeen voi yhdistää myös laivamatkailun. Tampereelta pääsee parissa tunnissa laivalla Laukkoon tai sitten voi tehdä tunnin pituisen risteilyn Laukosta. Ruokailla voi Laukon ravintolassa tai ottaa piknik-eväät. Kesän aikana kartanon alueella järjestetään konsertteja, joihin pääsee ilmaiseksi kesäpassilla. Laukon hevosnäyttelyn lisäksi tänä kesänä esillä on Laukon miljööstä kertova Erja Lampisen valokuvanäyttely. Kesäpassi onkin varsin kätevä. Passilla voi nauttia kesälomapäivistä Laukossa vaikka joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti